Päiväkirja

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Enkeleitä onko heitä?

 Koskaan ei tiedä,
onko aikaa paljon vai vähän.
Yht'äkkiä huomaa, se päättyikin tähän.
Muistot kauniit voimaa antaa,

surun raskaan hiljaa kantaa.

Hei
Tänään tallimme asukkaast hupenivat taas ja nyt oli aika Tupun lähteä. Tupu oikealta nimeltään Stow Away vietiin tänään teurastomoon selän alkaessa oireilemaan aivan liian pahasti kuukausia sitten ja selkä ei olisi tullut enään parantumaan täysin ja tuollahan oli myöskin todettu hermovika. Niimpä ystäväni (Tupun omistaja) teki vaikean päätöksen: lopettaminen. Itse kerkesin tuntemaan Tupua aivan saman verran, kuin tuon omistajakin elikkä noin 4 vuotta. Tupu oli pippurinen, kuvankaunis, pieni lämminveri tamma joka osasi aina yllättää ja nyt oli hänen aika lähteä.

Hyvästelin tamman eilen ja on haikea kuvitella ettei tuota enään ole :'(


Rest in peace, Stow Away

(C) Sandra


Tupun muistoa kunnioittaen<3 Ja syvimmät osan ottoni Idalle, Tupun omistajalle.


Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajalle ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti