Päiväkirja

tiistai 1. toukokuuta 2012

Huonoja päiviä tulee ja menee

Mutta muistetaan iloita niistä pienistä onnistumisista joita meille suodaan..

Kuten viimeeksi mainitsin niin meillä oli Laten kanssa edessä Tarjan yksityistunti. Onneksi nyt jo takanapäin.. Se meno oli nimittäin aivan hirveetä..
No tultiin siihen kentälle ja aloin tekemään alkuverkkoja. Oltii ennen kentälle menoa jo menty suhteellisen kauan, koska tallilta sen verran matkaa kentälle. Mutta siis.. Alkuverkoissa pyrin pitämään ponin vauhdin suhteellisen nopeana, että saisin heräteltyä. Tehtiin voltteja ja säädeltiin vauhtia. Tarjan saapuessa siihen kentälle alettiin menemään ympyrällä. Late hyyty täysin.. Aivan, kuin sen kaikki virta ois kadonnut, kun tuhka tuulee. No siinä oli sitten mukavaa lykkiä hevosta eteepäin. Muutenkin herra ei keskittynyt mihinkään..
No Tarja laitto meijät liinaa. Poni oli siinäki ku mikäki liimakavio ja hermo meinasi palaa parii otteeseen (Late selvästi myös koitteli meijän tunnin pitäjänkin hermoja.)
Kuitenkin tapahtui ihme ja alkoi jopa  kuuntelemaan. Laski päätään ja tuntui rennolta.. Oli kyllä suuri yllätys, kun muuten jätkä tuntui olevan ihan omissa maailmoissa.
Seuraavaksi saatiin kaiken maailman vinkkejä jotka oli varsin päteviä ja varmasti tulen hyödyntää niitä myöhemmin.

Päästiin kuitenki liinasta pois ja lähettii tekemään vähän muutakin. Nimittäin peruutuksesta suoria ravinostoja. Siinä alkoi Lateki heräilemään ja toimi yllättävän hyvin. Hetken päästä tehtii samaa tehtävää paitsi ravin tilalla oli laukka. Tunti oli minun ja Laten osalta surkea, mutta saatiimpas hyödyllisiä vinkkejä.. Joten ei ollut turha reissu sentään.

Kotiinpäin mennessä Laten energiat palasi täysin ja miust alko vähän tuntumaan siltä, että ponilla ei ollut vain yksinkertaisesti intoa kouluilla ja osoitti hieman mieltääkin. Matkalla tehtiin siirtymiin ja kuunteli tosi hyvin istuntaa. Myös yli liiottelin lantiolla, kun pyysin eteepäin, että herraselle tulee varsin selväksi millä pyydetään eteen ja millä ei.

Vaikka tunti meni päin puuta niin olin silti tyytyväinen jätkään, kun jaksoi edes vähän keskittyy koti matkalla :'3




Tänään sitten juoksutin tuota ja pikku hiljaa se alkaa hiffaamaan, että mitä oikeastaan pitäisi tehdä liinan päässä. Hölmö mikä hölmö. Nyt tarkotuksena, että ainakun alan kouluilemaan herrasen kanssa niin juoksutan pari minaa liinassa ja tullaan tekemään suhteellisen paljon puomi työskentelyä, että saataisiin tuota takapäätä hieman aktiivisemmaksi.

Mutta näillä mennään :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti